12.9. - 27.9.13 Madeira - Santa Cruz

Madeira ei ollut niin vihreä paratiisi, kuin kuvittelin, ehkä syksy ja kuivuus olivat syynä.  Pääkaupungin Funchalin satama oli täysi, joten rantauduimme saaren itäiseen kärkeen Baia d`Abraan. Hieno rauhallinen uusi satama, luxus hotelli rannalla, mutta ei muuta. Tehtiin täältä bussilla retkiä lähi kyliin, Machicoon, Canicaliin ja Funchaliin. Canicalissa osallistuttiin erikoikoiseen uskonnolliseen juhlaan, joka enemmänkin muistutti meidän markkinoita, tunnelmaa ja musiikkia riitti. Koko kylä sekä kalastaja-alukset oli koristeltu kukilla ja palmuilla. Kalastaja-alukset kuljettivat päätapahtumassa  pyhimyksiä täältä  kauniiseen d`Ambran lahteen  ja käsitin, että varmaan jotain tuleviin kalasaaliisiin tässä haettiin apuja.  Kalaa ei paljon tarjolla ollut, mutta puolikkaita kanoja ja metrin pitkiä lihavartaita, joita ostettiin kojuista, joissa ruhoja riippui ja mentiin rannalle tynnyrin puolikkaisiin grillaamaan ja sitten vaan varras pystyyn rantahietikkoon ja syömään.
Juuri kun löysimme vaellusreitit alkoi naapuri veneissä tapahtua liikehdintää ja syykin selvisi , pitkään tyynijaksoon oli tulossa pariksi päiväksi tuulta.
Matkaan Tenenerifalle arvioitiin menevän kaksi vuorokautta ja laskettiin lähtö siten, että oltaisiin perillä päiväsaikaan. Tuuli taas kerran yllätti ja tultiin reippaassa myötäisessä ensimmäisenä vuorokautena 164 merimailia ja perillä tietysti aamuyöllä, uuteen satamaan tulo yöllä on  haasteellista, mutta onneksi täällä on 24 h marinerot paikalla auttelemassa, vaikka paikka on edullinen "kunnallinen" satama.
Vanha ja paikallisten paljon asuttama kaupunki  Santa Cruz on tosi viehättävä vehreine puistoineen ja vilpoisine kävelykatuineen. Turisteja ei vielä paljon näy ja Suomalaisia emme ole tavanneet koko matkalla kuin yhden veneen, joka tuli vastaan Biskajan alkumatkalla. Tiedossa on, että perässä tulee S/Y Iiris ( kauaspois.fi ) ja S/Y Manta matkalla Chileen. Norjalaisia on tavattu enemmänkin ja pari Ruotsalaista, pääsääntöiseti peräliput on Ranskasta, Saksasta ja Englannista.
Aloitettiin suun kautta rokotteen syöti lavantautia vastaan ja ollaan oltu vähän huonovointisia vai liekkö lämmöstä johtuvaa lorvikataria?
Suunnitelmissa kuitenkin on käynti Kanarian saarten hienoimmalla hiekkarannalla, jonne on puolen tunnin bussimatka täältä ja maailman suurimpaan tulivuoren graateriin Teideen ja sen  luonnonpuistoon matkataan myös ennen kuin matka taas jatkuu.

Täällä paisteltiin lihavartaita, juotiin olutta ja kuunneltiin teknoa "uskonnollisilla juhlilla"
Canicalissa.
                                                                                                                                                                                                                                                       

Pyhimyksiä saattamaan lähtevät kalastaja alukset olivat täynnä "saattajia". Olikohan kaikille pelastusliivit ?
                                                                              

Alukset, joita oli noin parikymmentä matkasivat kyytiläisineen ja pyhimyksineen kauniiseen d`Abran lahteen.

Funchalin orkidea museossa sai maistella Madeira viiniä vaikka omalta syntymävuodelta.

Vauhdikasta menoa kohti Kanarian saaria, välillä jopa 9 solmua .

31.8. - 11.9.13  Lagos - Porto Santo

Lagosissa testailtiin jollaa ja seikkailtiin turkoosissa meressä onkaloissa ja luolissa, joita Atlanti on porannut kalliorinteisiin vuosituhansien ajan. Naapuriveneet tulivat tutuiksi pitemmän oleskelun aikana; hollantilainen miesporukka laittoi venettä priimakuntoon ja pakettiin kymmeneksi kuukaudeksi, ensi keväänä sitten suuntaavat Cape Hornin kautta Chileen. Toisen puolen ranskalaispariskunta oli palaamassa kotiin kahden vuoden kreikassa purjehtimisen jälkeen. Leppoisia, ystävällisiä ja auttavaisia nämä veneilyporukat tuntuvat kaikki olevan.
Matka Porto Santoon, kolme yötä ja neljä päivää oli tähän menessä mummon pisin yhtenäinen merimatka. Säätiedot pitivät paikkansa ja hyvillä myötäisillä tuulilla mentiin, mutta aluksi tuuli oli heikkoa ja aallokko isoa. Nämä saivat veneen keikkumaan sivulta sivulle ja ylös alas, kuin aikoinaan mummon lempipaikassa lapsena vekkulitalossa Linnanmäellä oli sellainen silta, joka keikkui samalla tavalla. Tämä vaan ei ollut niin mukavaa, molemmat kärsittiin ensimmäinen päivä lievästä meritaudista, veti tosi veltoksi olon ja pystyi olemaan joko ruorissa tai pitkällään, ruokaa ei voinut ajatellakkaan.
Tuuli onneksi reipastui ja olo parani, kun vene lähti kunnolla kulkemaan. Jokaisen yön aloitin saman kirkkaan ensimmäisenä taivaalle syttyvän tähden kanssa, jota kohti oli helppo pitää suuntaa. Mielessä soi biisi " kun tänään lähden, otan mukaan mitä tarvitsen, taivaalta tähden valitsen ja sitä seurailen "...
Huomenna jatketaa Madeiralle täältä yltiöystävälliseltä ja kauniilta pikku saarelta, jota tulee ikävä.

Lagosissa aurinko laski jo ennen yhdeksää.

Vihdoin täysin purjein myötätuuleen, isopurje ja keulalla code 0, kevyt myötätuulipurje n.100 neliömetriä.

Delfiinit kisailivat aina keulan edessä ja mummoa pelotti, että ne tömpsähtävät veneeseen.

Muutamankin päivän purjehduksen jälkeen tämä on hieno näky. "Tierra, tierra" kuten huudettiin Magalhaesin laivoilla, kohtalokkaalla purjehduksella maailman ympäri. Luen siitä juuri L.Bergreenin kirjasta "Yli maan äären".

Columbuksen casa ( koti ) oli mielenkiintoinen museo Porto Santolla ja sopi hyvin just tuon lukemani kirjan maailmoihin.

Kukas näistä olikaan Juudas ? Porto Santon kirkko aivan Columbuksen kodin vieressä.

19.8. - 30.8.13 Lissabon - Helsinki - Lissabon - Sines - Lagos

Mummo on ollut nyt niin paljon maissa, että merijuttuja ei paljon ole. Pelottavin osuus koko tällä matkalla oli taksimatka Lissabonin kentältä Oieraksen marinaan. Taksikuskin pää nyki kummallisesti ja hän raapi itseään ja räpläsi kännykkää, vauhtia oli 140 km/h ja betoni vallin vierrustaa mentiin melko läheltä, päätettiin antaa kunnolla dippiä, jos selvitään hengissä... selvittiin ja nyt mummoilua;

Nämä isovanhemmat ovat tarkkailussa, meinaavat nimittäin pistää Tomaksen matkalaukkuun ja viedä Brasiliaan!

Pelimiehet Touko ja Topi, Topi näppäili myös tabletti tietokonetta kadehtittavan näppärästi mummoon verrattuna.

Hieman oli haasteellista saada kaikki kolme kuvaan.

Tomas sai yllätyksellisesti nimekseen Tomas

31.7. - 18.8.  Biskajan lahti - Ria de Vivero - Ria de Cedeira - La Coruna - Ria de Corme y Laxe - Ria de Camarinas - Bayona - Leixoes - Aveiro - Figuera da foz - Nazare - Peniche - Lisboa

Biskaja oli paha, tiedettiin kyllä, että tuulta tulee vastaan, mutta ei arvattu sen nousevan niin voimakkaaksi. Ensimmäinen yö puskettiin iso purje reivattuna ja kone päällä auttamassa vasten tuulta lähes oikeaan suuntaan ja saatiin aina välillä vuoronperään nukahdettua. Seuraavana vuorokautena tuuli yltyi ja piti alkaa kryssimään oikein kunnolla. Mietelause "purjehtia ei voi valita tuulta, mutta tuulen suunnan" meni uusiksi, sillä olimme melkein keskellä biskajaa ja jos ei takapakkia halua ottaa täytyy mennä vasten tuulta. Lahdella vaihtuu pohjan syvyys 150 m yli 4000 m vain 30 m matkalla ja tämä saa kovalla tuulella aallot aivan mahdottomiksi. Nyt kyllä tiedän mistä monet Biskajan ylittäjät kertovat! Tuuli oli 13 m/s ja puuskissa puhalsi 18m/s ei siis vielä myrsky, mutta mummolle aivan riittävästi vastaseen. Vesi lensi keulan yli ja valui sivuja pitkin istumalaatikkon, kun ruorissa alkoi väsyä " aaltojen ottoon" sai sivusta kunnon pesun päälle ja hetki piti haukkoa henkeä ja räpytellä silmiä, että näki mitään ja olo oli kuin uitetulla koiralla.
Tarkoitus oli mennä paljon lännempään, mutta tuuli taas päätti meidän puolesta ja päädyttiin pohjois-espanjaan Viveron lahteen, tosi jylhää ja kaunista seutua,tämä on varmaan espanjalaisten lappi.
Satama satamalta on valuttu etelään ja vihdoin saavutettu alle 40 ast pohjoista  ja kelit alkaa helpottamaan ja lämpenemään 30 ast on mummolle sopivaa.
Seuraavaksi on suunnitelmissa Helsinkiin matka Tomaksen juhliin ja samalla tapaamaan Topia ja Toukoa. Sen jälkeen Lagosiin miettimään käydäänkö Madeiralla vai mennäänkö suoraan Kanarian saarille valmistautumaan atlannin ylitykseen.
Nämä mummon blogit on vähän harvoja ja nöpöjä, netti yhteyttä saatiin nyt vasta eka kertaa veneeseen ja  pikku baareissa paikallinen elämä estää keskittymisen kirjoitteluun.
Mutta jos aihe kiinnostaa käykää lukemassa uskomaton selviytymistarina  Biskajalta tänä vuonna S/Y Serena blogi sivuilta, tai jos haluatte tutustua merielämän tylsyyteen siihen suosittelen Kyllikki Villan kirjaa Vanhan rouvan lokikirja, niin ja myös täydellinen maailmanympäryspurjehdus on menossa S/Y Melina sivustolta, kaikki  googlettamalla ja ovat meidän suomalaisten seikkailuja.


Ihana rauhallinen ankkuripaikka biskajan jälkeen,
nuo viivat taivaalla on lentokoneiden jälkiä, aika kova liikeenne pohjois-espanjan yllä näytti olevan.


 
   

Delfiinit kävivät tarkistamassa veneen lähes joka matkalla biskajalta alkaen, ovat vaan niin nopeita hitaalle mummolle kuvattavaksi.

Tämä kyytiläinen oli eksynyt portugalin sumussa ja väsyneenä leipäili veneestä löytämässään nurkassa.

Meressä on voimaa...

15.7- 29.7 Haderslev- Kiel- Niewpoort-Chebourg-Camaret

Vihdoinkin päästiin oikeaan matkaan ja suuret kiitokset koko X-yachtin teamille ja Robille, kaikki on nyt kunnossa.
Hyvien tuulien viemänä tehtiin matkaa vauhdilla ja nyt on taas vastaisten tuulien päättämänä oltu melkein viikko tässä ranskan pikku kylässä Camaretissa, lepäilty, lenkkeity ja syöty paikallisia herkkuja.
Väsymys iski pitemmillä legeillä ja kumpikin mietittiin, että onko tässä mitään järkeä, kun ainut ajatus oli, että pääsisi nukkumaan.
Kapteeni oli hereillä pimeimmän ajan ja mummo katseli aina auringon laskun ja nousun.
Rotterdamin edustalle satuttiin tietysti pimeimpään aikaan ja silloin valvottiin molemmat ihmettelemässä laivaliikennettä ja valomerta.
Rajoja tänne kai on myös tultu kokeilemaan, seuraavana olisi Biskan ylitys, joka päästään aloittamaan näillä näkymin keskiviikko aamuna.
Mummouutisiin; Paljon Onnea Topille 3 v. 1.8, jos mummo on silloin merellä.

Tässä on varmaan menossa porontaljoja ja sarvia lappiin kielin kanavassa.

Kartta ja tutka ovat parhaita kavereita yöllä ja varsinkin aamusumussa näihin on pakko luottaa, kun mitään muuta ei näy.

Kielissä oli muitakin, paloma-x on tuo musta muiden alla.

Nämä laivat Camaretissa olivat jo saaneet merestä tarpeekseen.... ehkä

Vuorovesi jaksaa ihmetyttää, 7 m mennään ylös ja alas kuuden tunnin välein, mutta ihan tuollaiseen  kiinnitykseen ei uskalleta ryhtyä.

29.6- 10.7.13  Helsinki-Haderslev-Fredrikstad-Haderslev

Mummo on ollut niin paljon merellä, että tämänblogin kimppuun en ole päässyt. Jatkossakin  noin kerran kuussa päivitän aluksi, kun meno etelään on pääasia, mutta sijaintimme plogspotataan ainakin kerran viikossa, siis tuosta otsikon alta" Paloma-X kartalla " löytyy missä mennään.
Venettä ja sen kyytiläisiä on testattu; tänne Tanskaan tultiin yhtämittaa neljä vuorokautta. Norjan rannikon keikalla  pohjanmeren muhkeat aallot muistuttivat meren voimasta; mummo kävi kunnolla "aallon pohjalla" ja opetteli sieltä pikkuhiljaa ylös nostattelemaan, kyljittäin ei kannata päästää , voi vaikka kaatua....
Niin ja mummouutisia; Tomas päättikin syntyä vasta tiistaina 2.7 ( 3 kg ja 50 cm ), Kuopiossa Touko 1 v. on oppinut kävelemään ja Topi kohta 3 v. oli  ongella saanut niin ison kalan, että säikähdyksestä plumpsahtanut laiturilta veteen, mutta onneksi äiti oli vieressä.

Yö alkaa saapua ja aina vähän jännittää mitä se tuo tullessaan

Erimielisyyksiä ei merellä tule, toinen nukkuu ja toinen pitää vahtia kannella.

Välillä vähän juhlaakin.

ja vaihteeksi purjeilla.

Meri voi yhden yön aikana näyttää tältä

ja tältä

ja tältä, tämäkö yksi syy miksi mummo on lähtenyt merelle?

Lauttasaaressa

Terve,

Suosittelen Lauttasaaressa ravintolaa Blue Peter

Mummot ja Tais sekä Tomas tulossa maailmaan ensi maanantaina.