lauantai 21. joulukuuta 2013

21.11. - 13.12. 2013 Atlannin ylitys

Vene lastattuna ja hyvissä voimissa päästiin lähtemään, köysiä irroitteli japanilaiset naapurit ja Zara veneen Hannu ja lähtötööttäykset tuli Pantheran Maijulta ja Juhalta.
Alku oli hyvää sivumyötäistä ja sitten paripäivää tyyntä myrskyn edellä.  Pieni tuulen vire kolmantena tyynenä päivänä innosti nostamaan coode 0 purjeen, joka vei eteenpäin mukavasti ja meno tuntui leppoisalta atlannin ylitykseltä niinkuin monet ovat tästä osuudesta kertoneet.
Sitten alkoi tapahtua; saatiin coode rullalle ja ukkospilven takia päätettiin ottaa se kokonaan alas, mutta sepä ei tullutkaan. Nostin oli yläpäästä kuoriutunut päällisestään ja juminut, taisteltiin pimeään saakka sitä alas, mutta ei saatu kuin muutama metri ja sitten piti auennut yläosa taltuttaa vanttiin kiinni. Aallokko oli sen verran isoa, että meistä kummastakaan ei ollut mastoon menijäksi.
Ukkospilvet myös käänsivät tuulen vastaiseksi ja kryssattiin isoja aaltoja vastaan kaksi päivää ja oltiin aika puhki, onneksi pantheralta tuli kannustavia viestejä ja säätietoja;" äkkiä alemmas sieltä matalan reunalta", joten otettiin välillä suunta suoraan kohti etelää.
Loppu hyvin, kaikki hyvin, päästiin viimeinen viikko reippaassa myötäisessä pasaattituulessa.
Reipas "joulutuuli" on täällä jatkunut tulostamme saakka ja päivittäiset sadekuurot ovat välillä rankkojakin,
että ihan ei leppoisaan karibia fiilikseen ole vielä päästy.
Satamat on täynnä ja monien pienten matkalla tulleiden veneongelmien hoito" jolla" kyydillä maissa pelkästään ranskaa puhuvien kanssa ei oikein ole sujunut, lisäksi Le Marinissa ankkurin pito oli huono.
Kapteenin tytär tuli juuri perheineen tänne Les Troils Iletsiin  joulun viettoon  ja saatiin satamapaikka täällä asuvien Ainon ja Cristianinin ystävällisellä avustuksella. Odotellaan tuulten vähän rauhoittuvan, niin päästään ehkä purjehtimaan muillekkin saarille, vielä on auki missä jouluaattona ollaan.
Topi ja Touko tulevat sitten tammikuun lopussa ja Topi kertookin jo miten se lentää isolla koneella mummon luo laivaille.  Tomas on päässyt Brasilian mummolaan ja on kuulema innoissaan ja uskon, että yhtä innoissaan on mummo ja vaari siellä !
Voimaannuttavaa Joulua kaikille ja palataan uusiin seikkailuihin ensi vuonna !

Aallot oli isoja, mutta loivia, niitä on vaan niin vaikea saada kuvaan, tuossa tulee semmoinen keskikokoinen takana.











Tämä lentokala aiheutti todellisen vaaratilanteen, hyppäsi mummon yöruorivuorossa suoraan jalkojen päälle ja saatte uskoa, että oli jonkunmoinen häslinki ennen kuin päästiin eroon toisistamme!








Taivas takana ei näyttänyt hyvältä, kryssiyön lähestyessä.  Pilvinen täysin pimeä yö tuntui aina pelottavalta aloittaa.










Näin tänne olisi varmaan helpompi tulla veneen kanssa, saas nähdä paluuta?











Yksi huimimmista auringonlaskuista !














keskiviikko 20. marraskuuta 2013

20.11.13 Lähtö lähellä

Eli huomenna, jännittää niin paljon ettei oikein jutun juurta tahdo tulla.  Edessä on 2800 merimailia ja aikaa siihen menee noin 20 päivää ja tavoite on ankkuroitua St. Annen lahdelle Martiniquelle hyvien tuulien viemänä kenties Annen päivänä?
Spottia päivitetään päivittäin, joten matkan edistymistä voi seurata paloma-x kartalla.
Tuleekohan näitä merellä ikävä:

Hotellin keinumatonta parveketta kuohareineen...









Valmista aamiaista huippu kokin valmistama...












Aina iloisia japanilais naapureita, tässä tarjoiltiin aitoa japanilaista teetä...











Tätä ei tule ikävä, vene on käyty perusteellisesti läpi ja kosteasta köysilaatikosta löytyi iso torakka.  Sen jahtaamiseen ja nistimiseen meni puoli päivää ja nyt on torakka pyydykset vessassa ja kyökissä. Toivotaan ettei jälkeläisiä ole kovin paljon meidän matkaseurana...







Mutta se on varmaa, että kaiken touhun jälkeen yksinäisinä vahtivuoroina ovat kaikki pikku pojat mummon mielessä ja ikävä iskee aivan varmasti ! ! !

tiistai 5. marraskuuta 2013

5.11.2013 Santa Crutz

Huimaa, kun tuo aika rientää niin nopeasti ( täälläkin ! ). Yhden pikku asian hoitoon menee parhaimmillaan pari päivää.  Enää ei manjana riitä vaan sen verran säpinää on täällä satamassa, josta suurin osa lähtee ylitykseen, että proksima semanaa ( seuraavaa viikkoa ) usein tarjotaan.
Suomi - Ruotsi ottelu on nyt hyvällä mallilla, täällä on 5 suomalaista venettä ja vain 2 ruotsalaista.
Hienoa, että suomestakin on nuoret lähteneet seikkailemaan; katsokaapas upeita blogeja S/Y Calimera ja S/Y Panthera ! Mukavaa on vaihtaa kokemuksia omalla kielellä ja kaikenlaisia hyviä vinkkejä löytyy, nytkin kirjoittelen blogia omasta veneestä pitkästä aikaa pienen alfa antennin ( maksoi 32 e ) avustuksella.
Tällä viikolla pitäsi saada  kaikki kuntoon ja sitten olisi vaan muonan ja juoman lastausta, lähtö päiväksi on alustavasti ajateltu 21.11 torstaita. Sunnuntaina 24.11 lähtee Las Palmasista 230 venettä perään, joka tuntuu jotenkin turvalliselta :)
Mummouutisia; Topilla alkaa olla hyvä huumori elämään, oli sanonut, että Ella äiti näyttää ihan pesuimurilta, kun suuttuu! Sohvia oli pesty kärcherin isolla ja kovaäänisellä vesipesuimurilla. Touko 1v 4 kk oli tehnyt ensimmäiset kakat pottaan ja siinä oli yhdelle su päivälle riittänyt ihmettelemistä.
Tomaksen treenaus on tuottanut tulosta pyörähdykset onnistuvat molempiin suuntiin. Tomaksen Tais äiti tulisi mielellään tänne lämpimään jo kylmenevästä suomesta, mutta ensin pitäsi saada Tomakselle passi.

Ankkuripaikan auringonlasku oli telakalla olon jälkeen rauhoittavaa katseltavaa, kunnes yöllä alkoi tuuli vinkumaan ja svelli keinutteli venettä sen verran, että nukkumisesta ei tullut mitään. Ankkuri piti kuitenkin hyvin.









La Laguna on tenerifan entinen pääkaupunki ja unescon suojelukohde. Sinne pääsee raitiovaunulla täältä, ihmeteltiin vanhan kaupungin upeita taloja ja leiveitä katuja.










Puerto de la Crutzissa Poseidon oli rantautunut tupakki tauolle rantaan.
Toivotaan, että on ketjupolttaja ja pysyy näillä rannoilla eikä tule puhaltelemaan meille kovia tuulia Atlantille !

tiistai 22. lokakuuta 2013

8.10. - 22.10.13 Puerto Colon - La Comera

Vene oli telakalla neljä päivää ja meidän piti asua hotellissa, koska telakka alueella ei saanut yöpyä.  Ensimmäinen aamu tuntui ruhtinaalliselta runsaine aamupaloineen ja kerran yritettiin viettää aikaa altaalla, mutta sen verran veneretkeläisiä ollaan, että ei viihdytty. Joka aamu mentiin veneelle tarkistamaan kuinka työ sujui, ainoastaan sunnuntaina eivät pojat ahkeroineet ja me tehtiin bussiretki Teidelle.
Telakkaelämän jälkeen siirryttiin Kanarian toiseksi pienimmälle saarelle La Comeralle ja täällä tavattiin ensimmäistä kertaa suomalaisvene s/y Katariina. Sinikan ja Ilkan kanssa ajeltiin saari ympäri ja maisemat oli hulppeat, mitä ylemmäksi mentiin sitä vihreämpää oli ja ymmärsi tuon Teidenkin korkeuden täältä katsottuna ihan eri tavalla.
S/Y Katariinalla on mainiot blogisivut ja minusta oli parasta tavata toinenkin "mummo", joka oli lähtenyt merelle.
Nyt taas odotellaan, keulapotkurin tiiviste oli jotenkin vaurioitunut asennuksessa ja tihkuu vettä, uudet tiivisteet tulossa norjasta ja niiden asennukseen pitää palata Coloniin ja vene taas ylös.  Siitä kun selvitään, niin siirrytään Gran Canarialle huoltamaan vesikonetta ja sieltä sitten takaisin Santa Cruziin vaihtamaan ison nostimen pylpyröitä ja etsimään puomijarrua.
Ylitykseen on enää vajaa kuukausi aikaa ja alkaa jännittää saadaanko kaikki kuntoon ja kyllä muutenkin alkaa jännittää...
Mummouutisia; Topi oli sanonut lähtevänsä lentokoneella hoploppiin ja kyytiin olisi päässyt Anne ja Erja mummo.  Touko on oppinut puollustautumaan puremalla isoaveljeä. Tomas taas treenaa kääntymistä selältä mahalleen.

Nostovara oli vähissä, puomin yläpuolelle jäi 5 cm ja kölin alle 10 cm, mutta kaikki meni hienosti.








Teide










ja Columpuksen muna La Comeralla

 
 

maanantai 7. lokakuuta 2013

7.10.13 Santa Cruz

Tämä on nyt sitä matkapurjehtijan arkea. Odotellaan uutta keulapotkuria rikkoutuneen tilalle, sen piti olla perillä viime viikolla, mutta seisoo tullissa. Ison purjeen nostimen hankauman syyn selvittelyyn meni pari päivää, piti hankkia kamera, jolla näkee maston sisälle. Uusi nostin on tulossa.
Viime pe tippui tietokone tuulenpuuskassa nettipaikalla ja tärähti sen verran, että pimeni täysin ja menetettiin kaikki meille tärkeät sää- ja sähköpostiohjelmat, jotka toimivat satelliittipuhelimen kautta valtamerillä. Nyt ollaan pienen hitaan varakoneen varassa. Seuraavana iltana paikallinen naapurivene lähti pimeässä liikenteeseen ja puotti köysihässäkässä meidän laiturilla olevat sandaalit mereen.  On pidetty kenkiä laiturilla, koska kaupungilla on paljon selällään makaavia torakoita.
Pieni hengähdystauko ongelmien ratkomiseen oli retki bussilla tuossa vuorien takana olevaan kalastaja kylään Tagananaan. Jotenkin pienet kylät ja niiden aidot ihmiset viehättävät. Siksi kai aikoinaan hain töihin pieneen Karttulan kylään, terveisiä vaan sinne kaikille !
Huomenna siirrytään toiveekkaana veneen nostopaikalle n. 40 mailia etelään samalle saarelle ja toivotaan, että vene olisi kunnossa täälä/ensi viikolla..
Skype mummo uutisia; Topi sanoo aina vitsinä, kun Touko häviää skype kuvasta viipeltämään, että Touko lähti töihin, mutta Topi onkin itse joutunut töihin. Uuden lentsikan hankintaan Topi tekee kotitöitä esim. keräilee leluja ja saa sitten siitä palkkaa lentsikkarahastoon.
Tomas on aloittanut vauvauinnin ja saanut ensimmäiset uikkarinsa.

Mies mastoon piti hankkia kyliltä, koska mummosta ei tuohon ole.









Talvivaatteita on alettu laittamaan ilmatiiviisiin vacumipakkauksiin.





Kone jumi taas viimesen kuvan kohdalla ( aina kun alkaa olla loppusuoralla !) enkä saa sitä siirrettyä sivulle, mutta tälläista tietä mentiin Tagananaan.





perjantai 27. syyskuuta 2013

12.9. - 27.9.13 Madeira - Santa Cruz

Madeira ei ollut niin vihreä paratiisi, kuin kuvittelin, ehkä syksy ja kuivuus olivat syynä.  Pääkaupungin Funchalin satama oli täysi, joten rantauduimme saaren itäiseen kärkeen Baia d`Abraan. Hieno rauhallinen uusi satama, luxus hotelli rannalla, mutta ei muuta. Tehtiin täältä bussilla retkiä lähi kyliin, Machicoon, Canicaliin ja Funchaliin. Canicalissa osallistuttiin erikoikoiseen uskonnolliseen juhlaan, joka enemmänkin muistutti meidän markkinoita, tunnelmaa ja musiikkia riitti. Koko kylä sekä kalastaja-alukset oli koristeltu kukilla ja palmuilla. Kalastaja-alukset kuljettivat päätapahtumassa  pyhimyksiä täältä  kauniiseen d`Ambran lahteen  ja käsitin, että varmaan jotain tuleviin kalasaaliisiin tässä haettiin apuja.  Kalaa ei paljon tarjolla ollut, mutta puolikkaita kanoja ja metrin pitkiä lihavartaita, joita ostettiin kojuista, joissa ruhoja riippui ja mentiin rannalle tynnyrin puolikkaisiin grillaamaan ja sitten vaan varras pystyyn rantahietikkoon ja syömään.
Juuri kun löysimme vaellusreitit alkoi naapuri veneissä tapahtua liikehdintää ja syykin selvisi , pitkään tyynijaksoon oli tulossa pariksi päiväksi tuulta.
Matkaan Tenenerifalle arvioitiin menevän kaksi vuorokautta ja laskettiin lähtö siten, että oltaisiin perillä päiväsaikaan. Tuuli taas kerran yllätti ja tultiin reippaassa myötäisessä ensimmäisenä vuorokautena 164 merimailia ja perillä tietysti aamuyöllä, uuteen satamaan tulo yöllä on  haasteellista, mutta onneksi täällä on 24 h marinerot paikalla auttelemassa, vaikka paikka on edullinen "kunnallinen" satama.
Vanha ja paikallisten paljon asuttama kaupunki  Santa Cruz on tosi viehättävä vehreine puistoineen ja vilpoisine kävelykatuineen. Turisteja ei vielä paljon näy ja Suomalaisia emme ole tavanneet koko matkalla kuin yhden veneen, joka tuli vastaan Biskajan alkumatkalla. Tiedossa on, että perässä tulee S/Y Iiris ( kauaspois.fi ) ja S/Y Manta matkalla Chileen. Norjalaisia on tavattu enemmänkin ja pari Ruotsalaista, pääsääntöiseti peräliput on Ranskasta, Saksasta ja Englannista.
Aloitettiin suun kautta rokotteen syöti lavantautia vastaan ja ollaan oltu vähän huonovointisia vai liekkö lämmöstä johtuvaa lorvikataria?
Suunnitelmissa kuitenkin on käynti Kanarian saarten hienoimmalla hiekkarannalla, jonne on puolen tunnin bussimatka täältä ja maailman suurimpaan tulivuoren graateriin Teideen ja sen  luonnonpuistoon matkataan myös ennen kuin matka taas jatkuu.

Täällä paisteltiin lihavartaita, juotiin olutta ja kuunneltiin teknoa "uskonnollisilla juhlilla"
Canicalissa.
                                                                                                                                                                                                                                                       



Pyhimyksiä saattamaan lähtevät kalastaja alukset olivat täynnä "saattajia". Olikohan kaikille pelastusliivit ?
                                                                              






Alukset, joita oli noin parikymmentä matkasivat kyytiläisineen ja pyhimyksineen kauniiseen d`Abran lahteen.







Funchalin orkidea museossa sai maistella Madeira viiniä vaikka omalta syntymävuodelta.








Vauhdikasta menoa kohti Kanarian saaria, välillä jopa 9 solmua .


keskiviikko 11. syyskuuta 2013

31.8. - 11.9.13  Lagos - Porto Santo

Lagosissa testailtiin jollaa ja seikkailtiin turkoosissa meressä onkaloissa ja luolissa, joita Atlanti on porannut kalliorinteisiin vuosituhansien ajan. Naapuriveneet tulivat tutuiksi pitemmän oleskelun aikana; hollantilainen miesporukka laittoi venettä priimakuntoon ja pakettiin kymmeneksi kuukaudeksi, ensi keväänä sitten suuntaavat Cape Hornin kautta Chileen. Toisen puolen ranskalaispariskunta oli palaamassa kotiin kahden vuoden kreikassa purjehtimisen jälkeen. Leppoisia, ystävällisiä ja auttavaisia nämä veneilyporukat tuntuvat kaikki olevan.
Matka Porto Santoon, kolme yötä ja neljä päivää oli tähän menessä mummon pisin yhtenäinen merimatka. Säätiedot pitivät paikkansa ja hyvillä myötäisillä tuulilla mentiin, mutta aluksi tuuli oli heikkoa ja aallokko isoa. Nämä saivat veneen keikkumaan sivulta sivulle ja ylös alas, kuin aikoinaan mummon lempipaikassa lapsena vekkulitalossa Linnanmäellä oli sellainen silta, joka keikkui samalla tavalla. Tämä vaan ei ollut niin mukavaa, molemmat kärsittiin ensimmäinen päivä lievästä meritaudista, veti tosi veltoksi olon ja pystyi olemaan joko ruorissa tai pitkällään, ruokaa ei voinut ajatellakkaan.
Tuuli onneksi reipastui ja olo parani, kun vene lähti kunnolla kulkemaan. Jokaisen yön aloitin saman kirkkaan ensimmäisenä taivaalle syttyvän tähden kanssa, jota kohti oli helppo pitää suuntaa. Mielessä soi biisi " kun tänään lähden, otan mukaan mitä tarvitsen, taivaalta tähden valitsen ja sitä seurailen "...
Huomenna jatketaa Madeiralle täältä yltiöystävälliseltä ja kauniilta pikku saarelta, jota tulee ikävä.

Lagosissa aurinko laski jo ennen yhdeksää.









Vihdoin täysin purjein myötätuuleen, isopurje ja keulalla code 0, kevyt myötätuulipurje n.100 neliömetriä.







Delfiinit kisailivat aina keulan edessä ja mummoa pelotti, että ne tömpsähtävät veneeseen.







Muutamankin päivän purjehduksen jälkeen tämä on hieno näky. "Tierra, tierra" kuten huudettiin Magalhaesin laivoilla, kohtalokkaalla purjehduksella maailman ympäri. Luen siitä juuri L.Bergreenin kirjasta "Yli maan äären".





Columbuksen casa ( koti ) oli mielenkiintoinen museo Porto Santolla ja sopi hyvin just tuon lukemani kirjan maailmoihin.







Kukas näistä olikaan Juudas ? Porto Santon kirkko aivan Columbuksen kodin vieressä.

perjantai 30. elokuuta 2013

19.8. - 30.8.13 Lissabon - Helsinki - Lissabon - Sines - Lagos

Mummo on ollut nyt niin paljon maissa, että merijuttuja ei paljon ole. Pelottavin osuus koko tällä matkalla oli taksimatka Lissabonin kentältä Oieraksen marinaan. Taksikuskin pää nyki kummallisesti ja hän raapi itseään ja räpläsi kännykkää, vauhtia oli 140 km/h ja betoni vallin vierrustaa mentiin melko läheltä, päätettiin antaa kunnolla dippiä, jos selvitään hengissä... selvittiin ja nyt mummoilua;

Nämä isovanhemmat ovat tarkkailussa, meinaavat nimittäin pistää Tomaksen matkalaukkuun ja viedä Brasiliaan!

Pelimiehet Touko ja Topi, Topi näppäili myös tabletti tietokonetta kadehtittavan näppärästi mummoon verrattuna.

Hieman oli haasteellista saada kaikki kolme kuvaan.
Tomas sai yllätyksellisesti nimekseen Tomas



sunnuntai 18. elokuuta 2013

31.7. - 18.8.  Biskajan lahti - Ria de Vivero - Ria de Cedeira - La Coruna - Ria de Corme y Laxe - Ria de Camarinas - Bayona - Leixoes - Aveiro - Figuera da foz - Nazare - Peniche - Lisboa

Biskaja oli paha, tiedettiin kyllä, että tuulta tulee vastaan, mutta ei arvattu sen nousevan niin voimakkaaksi. Ensimmäinen yö puskettiin iso purje reivattuna ja kone päällä auttamassa vasten tuulta lähes oikeaan suuntaan ja saatiin aina välillä vuoronperään nukahdettua. Seuraavana vuorokautena tuuli yltyi ja piti alkaa kryssimään oikein kunnolla. Mietelause "purjehtia ei voi valita tuulta, mutta tuulen suunnan" meni uusiksi, sillä olimme melkein keskellä biskajaa ja jos ei takapakkia halua ottaa täytyy mennä vasten tuulta. Lahdella vaihtuu pohjan syvyys 150 m yli 4000 m vain 30 m matkalla ja tämä saa kovalla tuulella aallot aivan mahdottomiksi. Nyt kyllä tiedän mistä monet Biskajan ylittäjät kertovat! Tuuli oli 13 m/s ja puuskissa puhalsi 18m/s ei siis vielä myrsky, mutta mummolle aivan riittävästi vastaseen. Vesi lensi keulan yli ja valui sivuja pitkin istumalaatikkon, kun ruorissa alkoi väsyä " aaltojen ottoon" sai sivusta kunnon pesun päälle ja hetki piti haukkoa henkeä ja räpytellä silmiä, että näki mitään ja olo oli kuin uitetulla koiralla.
Tarkoitus oli mennä paljon lännempään, mutta tuuli taas päätti meidän puolesta ja päädyttiin pohjois-espanjaan Viveron lahteen, tosi jylhää ja kaunista seutua,tämä on varmaan espanjalaisten lappi.
Satama satamalta on valuttu etelään ja vihdoin saavutettu alle 40 ast pohjoista  ja kelit alkaa helpottamaan ja lämpenemään 30 ast on mummolle sopivaa.
Seuraavaksi on suunnitelmissa Helsinkiin matka Tomaksen juhliin ja samalla tapaamaan Topia ja Toukoa. Sen jälkeen Lagosiin miettimään käydäänkö Madeiralla vai mennäänkö suoraan Kanarian saarille valmistautumaan atlannin ylitykseen.
Nämä mummon blogit on vähän harvoja ja nöpöjä, netti yhteyttä saatiin nyt vasta eka kertaa veneeseen ja  pikku baareissa paikallinen elämä estää keskittymisen kirjoitteluun.
Mutta jos aihe kiinnostaa käykää lukemassa uskomaton selviytymistarina  Biskajalta tänä vuonna S/Y Serena blogi sivuilta, tai jos haluatte tutustua merielämän tylsyyteen siihen suosittelen Kyllikki Villan kirjaa Vanhan rouvan lokikirja, niin ja myös täydellinen maailmanympäryspurjehdus on menossa S/Y Melina sivustolta, kaikki  googlettamalla ja ovat meidän suomalaisten seikkailuja.


Ihana rauhallinen ankkuripaikka biskajan jälkeen,
nuo viivat taivaalla on lentokoneiden jälkiä, aika kova liikeenne pohjois-espanjan yllä näytti olevan.


 
   
Delfiinit kävivät tarkistamassa veneen lähes joka matkalla biskajalta alkaen, ovat vaan niin nopeita hitaalle mummolle kuvattavaksi.





Tämä kyytiläinen oli eksynyt portugalin sumussa ja väsyneenä leipäili veneestä löytämässään nurkassa.






Meressä on voimaa...

maanantai 29. heinäkuuta 2013

15.7- 29.7 Haderslev- Kiel- Niewpoort-Chebourg-Camaret

Vihdoinkin päästiin oikeaan matkaan ja suuret kiitokset koko X-yachtin teamille ja Robille, kaikki on nyt kunnossa.
Hyvien tuulien viemänä tehtiin matkaa vauhdilla ja nyt on taas vastaisten tuulien päättämänä oltu melkein viikko tässä ranskan pikku kylässä Camaretissa, lepäilty, lenkkeity ja syöty paikallisia herkkuja.
Väsymys iski pitemmillä legeillä ja kumpikin mietittiin, että onko tässä mitään järkeä, kun ainut ajatus oli, että pääsisi nukkumaan.
Kapteeni oli hereillä pimeimmän ajan ja mummo katseli aina auringon laskun ja nousun.
Rotterdamin edustalle satuttiin tietysti pimeimpään aikaan ja silloin valvottiin molemmat ihmettelemässä laivaliikennettä ja valomerta.
Rajoja tänne kai on myös tultu kokeilemaan, seuraavana olisi Biskan ylitys, joka päästään aloittamaan näillä näkymin keskiviikko aamuna.
Mummouutisiin; Paljon Onnea Topille 3 v. 1.8, jos mummo on silloin merellä.




Tässä on varmaan menossa porontaljoja ja sarvia lappiin kielin kanavassa.

Kartta ja tutka ovat parhaita kavereita yöllä ja varsinkin aamusumussa näihin on pakko luottaa, kun mitään muuta ei näy.

Kielissä oli muitakin, paloma-x on tuo musta muiden alla.








Nämä laivat Camaretissa olivat jo saaneet merestä tarpeekseen.... ehkä








Vuorovesi jaksaa ihmetyttää, 7 m mennään ylös ja alas kuuden tunnin välein, mutta ihan tuollaiseen  kiinnitykseen ei uskalleta ryhtyä.

torstai 11. heinäkuuta 2013

29.6- 10.7.13  Helsinki-Haderslev-Fredrikstad-Haderslev

Mummo on ollut niin paljon merellä, että tämänblogin kimppuun en ole päässyt. Jatkossakin  noin kerran kuussa päivitän aluksi, kun meno etelään on pääasia, mutta sijaintimme plogspotataan ainakin kerran viikossa, siis tuosta otsikon alta" Paloma-X kartalla " löytyy missä mennään.
Venettä ja sen kyytiläisiä on testattu; tänne Tanskaan tultiin yhtämittaa neljä vuorokautta. Norjan rannikon keikalla  pohjanmeren muhkeat aallot muistuttivat meren voimasta; mummo kävi kunnolla "aallon pohjalla" ja opetteli sieltä pikkuhiljaa ylös nostattelemaan, kyljittäin ei kannata päästää , voi vaikka kaatua....
Niin ja mummouutisia; Tomas päättikin syntyä vasta tiistaina 2.7 ( 3 kg ja 50 cm ), Kuopiossa Touko 1 v. on oppinut kävelemään ja Topi kohta 3 v. oli  ongella saanut niin ison kalan, että säikähdyksestä plumpsahtanut laiturilta veteen, mutta onneksi äiti oli vieressä.



Yö alkaa saapua ja aina vähän jännittää mitä se tuo tullessaan








Erimielisyyksiä ei merellä tule, toinen nukkuu ja toinen pitää vahtia kannella.








Välillä vähän juhlaakin.









ja vaihteeksi purjeilla.









Meri voi yhden yön aikana näyttää tältä



ja tältä








ja tältä, tämäkö yksi syy miksi mummo on lähtenyt merelle?

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Lauttasaaressa

Terve,

Suosittelen Lauttasaaressa ravintolaa Blue Peter

Mummot ja Tais sekä Tomas tulossa maailmaan ensi maanantaina.