23.2.14  Martiniquella edelleen

Tomi ja Topi pääsivät lähtemään viikon "jatkoloman" jälkeen takaisin kotiin ja kova ikävä oli ollutkin äitiä ja pikkuveljeä.
Me juutuimme tänne vielä "pienten" veneongelmien kanssa.  Onneksi meillä on täällä ollut apuna Simo Winter, jolta löytyy ratkaisu kaikkiin ongelmiin, voimme todella suositella ystävällistä ja joustavaa palvelua.  Simolta saa myös veneen vuokrattua, jos tänne halajaa, kipparin kera tai ilman, käykääpä sivuilla www.easysailing.fi  !
Huomenna yritetään vihdoin lähteä uusiin maisemiin pohjoista kohti, hyviä vinkkejä on saatu täällä neljättä kauttaan purjehtivalta Rajalan Alilta ja Masalta ja toistakymmentä vuotta täällä charteria purjehtineilta Aino ja Chistian Rezartilta.  Lisäksi seuraamme tiiviisti S/Y Katariinaa, joka purjehtii nyt jo neitsytsaaria kohti meitä edellä.
Tässä vielä vanhoja maisemia ja eikun uusia seikkailua kohti...

Pitonin vuoret

Tobaco cays, meidän vene etuvasemmalla ensimmäinen.

Wallilabou, St.Vincent ja vanhat  elokuva kulissit.

6.1.14 - 8.2. 14 St.Anne - Rodney Bay - Piton - Bequia  - Mustique - Tobago Cays - Bequia - Wallilabou - Marigot Bay - Rodney Bay

On ollut menoa ja meininkiä, että mummo meinasi unohtaa koko tämän blogin, mutta muutama ystävällinen kysely sai piristymään kirjoitteluun. 
Tomi, Ella, Topi ja Touko haettiin Rodney Bayn satamaan taksilla saaren eteläpäässä olevalta lentokentältä, koska lentokentän vieressä olevassa satamassa oli sattunut ikävä veneeseen tapahtunut ryöstömurha tapaus ( kiinnostuneille enemmän tietoa noonsite.com sivuilla ).
Tuulet eivät vaan täällä hellittä, mutta lähdettiin heti veneen tankkauksen jälkeen matkaan, ensin upeaan poijupaikkaan Pitonin vuorten väliin ja sieltä melkoinen merimatka pienille Bequiaan, mutta tosi hienosti pojat selvisivät alkureissun meripahoinvoinnista huolimatta.
Mustiquella meillä oli rajoitettu liikkuminen, koska saarella lomailivat samaan aikaan englannin kuninkaalliset! Paikka on kuuluisa myös monien rocktähtien lomailupaikkana ja kieltämättä saari oli upea, turvallinen ja rauhallinen niillä muutamilla kaduilla missä päästiin kulkemaan.
Loman päätavoite Tobago Cays toteutti toiveet turkoosista merestä, valkoisista hiekkarannoista ja hummerilounaasta rantanuotiolla, kunnes yhtenä aamuna huomattiin Topin selkä täynnä rakkuloita.
Seuraavana päivänä oli diagnoosi jo selvä; vesirokko !
Topi oli tosi reipas "pilkkutaudista" ja kuumeesta huolimatta, mutta mummon ja äidin sydämet meinasivat särkyä.
Tulomatkan eksoottisin paikka oli St.Vincentin Wallilabou, jossa on kuvattu Pirates of the Caribbean.
Kulissit eivät olleet enää voimissaan ja porukka aika epämääräistä, joten ensi kertaa lukittiin luukku kiilojen kera, eikä kenenkään tehnyt mieli maihin.
Marigot Bayssä Tomi ja Ella viettivät hääpäiväänsä Topin kanssa lääkärissä, jossa selvisi, että lentokoneeseen ei voi mennä niin kauan kuin tartuttavia rakkuloita näkyy. Onneksi kuitenkin pääsivät kahdestaan huippuravintolaan Rainforest Hidewayhyn illalla syömään ja oli kuulemma huippu hyvää.
Nyt ollaan jälleen Rodney Bayssä, Ella ja Touko lähtivät eilen ( isojen itkujen kanssa ) Suomeen ja Tomi jäi Topin kanssa tänne odottelemaan viimeisten rakkuloiden kuivumista ja lentolupaa.
Eilen oli myös pitkä skypetys Brasiliaan ( harvinainen nettiyhteys :) ) Tatun, Taisin ja Tomaksen kuulumisista. Tomas konttaa jo kovaa vauhtia ja kiipeilykin alkanut, aika reipasta just 7 kk täyttäneeltä.

Merimatkat väsyttivät, Topi löysi hyvän paikan sprayhoodin suojasta ja Touko äidin sylistä.

Meren pohjaa ja erivärisiä kaloja tutkittiin vesikiikareilla.

Autiolla hiekkaniemellä kilpikonnia etsimässä

Päiväunilla

Isi ja äiti sukeltelemassa, pohjassa uiskenteli mm. paholaisrausku

Rentoa rantaelämää ennen pilkkutautia

Näissä riitti ihmettelemistä

Välillä tarvittiin parhaita kuskeja

Vesi oli lämmintä ( 29 ast ) uintitreeneihin

Tomas harjoittelee myös uintia mummon kanssa toisessa kotimaassaan Brasiliassa

19.12.13 - 05.01.14 Trois Ilets ( Matinique ) - Marigot Bay ( St.Lucia ) - Rodnay Bay ( St.Lucia ) - St.Anne ( Martinique ) - Le Marin ( Martinique ).

Jouluvieraiden totuttua vene elämään lähdettiin jouluaatto purjehdukselle Marigot Bayhin.  Kovaa kyytiä oli ensikertalaisille, vastatuulta 13 m/s ja puuskissa aina vähän enemmän.
Jouluaatto Marigot Bayn poijussa vietettiin "keliä pidellessä"; satoi kaatamalla ja salamoi niin että ulkona olisi aurinkolaseja tarvittu. Jolla täyttyi parissa tunnissa äärimmilleen.  Maihin ei ollut mitään asiaa ja poijumies vei vielä perästä lisäköyden maihin, kertoi, että miesmuistiin ei ole ollut tällaista keliä.  Myöhemmin kuultiin, että ylhäällä oli kylä sortunut ja ihmisiä kuollut, eikä saarelta saanut enää vettä.  Loppu loma meni sitten leppoisammin, toimivan netin löytyminen täällä on vaikeaa ja kun se kuuluu nuorten "perustarpeisiin " niin paikkoja yritettiin valita sen mukaan.
Tomas on aloittanut kiinteän ruuan syönnin ja kuvista päätellen se sujuu "perinteiseen" malliin. Topia ja Toukoa odotellaan tänne kovasti, kyydissä on jo lainarattaat ja housuvaippoja ...
Mummo sai pojilta myös elämänsä parhaan joululahjan sähköpostina, jonka mukaan kaikista mummon seikkailusta huolimatta olen ollut heille maailman paras äiti ! Kyllä aikamoinen itku ja ikävä siitä viestistä tuli.

Veneasumista karibialaiseen tyyliin, huom kannella oleva joulukuusi !

Sademetsään tehdyllä retkelläkin satoi välillä reippaasti ja riippusillat olivat liukkaita.

Jouluvieraiden otteista näkyy, että meno ei aina ollut leppoisaa...
Patu, Pia, Jukka ja Emma.

Jouluaaton puhdas sadevesi käytettiin pyykkäykseen, pyykkipoikana Jukka

Hedelmäkauppias Rodney Bayssä

21.11. - 13.12. 2013 Atlannin ylitys

Vene lastattuna ja hyvissä voimissa päästiin lähtemään, köysiä irroitteli japanilaiset naapurit ja Zara veneen Hannu ja lähtötööttäykset tuli Pantheran Maijulta ja Juhalta.
Alku oli hyvää sivumyötäistä ja sitten paripäivää tyyntä myrskyn edellä.  Pieni tuulen vire kolmantena tyynenä päivänä innosti nostamaan coode 0 purjeen, joka vei eteenpäin mukavasti ja meno tuntui leppoisalta atlannin ylitykseltä niinkuin monet ovat tästä osuudesta kertoneet.
Sitten alkoi tapahtua; saatiin coode rullalle ja ukkospilven takia päätettiin ottaa se kokonaan alas, mutta sepä ei tullutkaan. Nostin oli yläpäästä kuoriutunut päällisestään ja juminut, taisteltiin pimeään saakka sitä alas, mutta ei saatu kuin muutama metri ja sitten piti auennut yläosa taltuttaa vanttiin kiinni. Aallokko oli sen verran isoa, että meistä kummastakaan ei ollut mastoon menijäksi.
Ukkospilvet myös käänsivät tuulen vastaiseksi ja kryssattiin isoja aaltoja vastaan kaksi päivää ja oltiin aika puhki, onneksi pantheralta tuli kannustavia viestejä ja säätietoja;" äkkiä alemmas sieltä matalan reunalta", joten otettiin välillä suunta suoraan kohti etelää.
Loppu hyvin, kaikki hyvin, päästiin viimeinen viikko reippaassa myötäisessä pasaattituulessa.
Reipas "joulutuuli" on täällä jatkunut tulostamme saakka ja päivittäiset sadekuurot ovat välillä rankkojakin,
että ihan ei leppoisaan karibia fiilikseen ole vielä päästy.
Satamat on täynnä ja monien pienten matkalla tulleiden veneongelmien hoito" jolla" kyydillä maissa pelkästään ranskaa puhuvien kanssa ei oikein ole sujunut, lisäksi Le Marinissa ankkurin pito oli huono.
Kapteenin tytär tuli juuri perheineen tänne Les Troils Iletsiin  joulun viettoon  ja saatiin satamapaikka täällä asuvien Ainon ja Cristianinin ystävällisellä avustuksella. Odotellaan tuulten vähän rauhoittuvan, niin päästään ehkä purjehtimaan muillekkin saarille, vielä on auki missä jouluaattona ollaan.
Topi ja Touko tulevat sitten tammikuun lopussa ja Topi kertookin jo miten se lentää isolla koneella mummon luo laivaille.  Tomas on päässyt Brasilian mummolaan ja on kuulema innoissaan ja uskon, että yhtä innoissaan on mummo ja vaari siellä !
Voimaannuttavaa Joulua kaikille ja palataan uusiin seikkailuihin ensi vuonna !

Aallot oli isoja, mutta loivia, niitä on vaan niin vaikea saada kuvaan, tuossa tulee semmoinen keskikokoinen takana.

Tämä lentokala aiheutti todellisen vaaratilanteen, hyppäsi mummon yöruorivuorossa suoraan jalkojen päälle ja saatte uskoa, että oli jonkunmoinen häslinki ennen kuin päästiin eroon toisistamme!

Taivas takana ei näyttänyt hyvältä, kryssiyön lähestyessä.  Pilvinen täysin pimeä yö tuntui aina pelottavalta aloittaa.

Näin tänne olisi varmaan helpompi tulla veneen kanssa, saas nähdä paluuta?

Yksi huimimmista auringonlaskuista !

20.11.13 Lähtö lähellä

Eli huomenna, jännittää niin paljon ettei oikein jutun juurta tahdo tulla.  Edessä on 2800 merimailia ja aikaa siihen menee noin 20 päivää ja tavoite on ankkuroitua St. Annen lahdelle Martiniquelle hyvien tuulien viemänä kenties Annen päivänä?
Spottia päivitetään päivittäin, joten matkan edistymistä voi seurata paloma-x kartalla.
Tuleekohan näitä merellä ikävä:

Hotellin keinumatonta parveketta kuohareineen...

Valmista aamiaista huippu kokin valmistama...

Aina iloisia japanilais naapureita, tässä tarjoiltiin aitoa japanilaista teetä...

Tätä ei tule ikävä, vene on käyty perusteellisesti läpi ja kosteasta köysilaatikosta löytyi iso torakka.  Sen jahtaamiseen ja nistimiseen meni puoli päivää ja nyt on torakka pyydykset vessassa ja kyökissä. Toivotaan ettei jälkeläisiä ole kovin paljon meidän matkaseurana...







Mutta se on varmaa, että kaiken touhun jälkeen yksinäisinä vahtivuoroina ovat kaikki pikku pojat mummon mielessä ja ikävä iskee aivan varmasti ! ! !

5.11.2013 Santa Crutz

Huimaa, kun tuo aika rientää niin nopeasti ( täälläkin ! ). Yhden pikku asian hoitoon menee parhaimmillaan pari päivää.  Enää ei manjana riitä vaan sen verran säpinää on täällä satamassa, josta suurin osa lähtee ylitykseen, että proksima semanaa ( seuraavaa viikkoa ) usein tarjotaan.
Suomi - Ruotsi ottelu on nyt hyvällä mallilla, täällä on 5 suomalaista venettä ja vain 2 ruotsalaista.
Hienoa, että suomestakin on nuoret lähteneet seikkailemaan; katsokaapas upeita blogeja S/Y Calimera ja S/Y Panthera ! Mukavaa on vaihtaa kokemuksia omalla kielellä ja kaikenlaisia hyviä vinkkejä löytyy, nytkin kirjoittelen blogia omasta veneestä pitkästä aikaa pienen alfa antennin ( maksoi 32 e ) avustuksella.
Tällä viikolla pitäsi saada  kaikki kuntoon ja sitten olisi vaan muonan ja juoman lastausta, lähtö päiväksi on alustavasti ajateltu 21.11 torstaita. Sunnuntaina 24.11 lähtee Las Palmasista 230 venettä perään, joka tuntuu jotenkin turvalliselta :)
Mummouutisia; Topilla alkaa olla hyvä huumori elämään, oli sanonut, että Ella äiti näyttää ihan pesuimurilta, kun suuttuu! Sohvia oli pesty kärcherin isolla ja kovaäänisellä vesipesuimurilla. Touko 1v 4 kk oli tehnyt ensimmäiset kakat pottaan ja siinä oli yhdelle su päivälle riittänyt ihmettelemistä.
Tomaksen treenaus on tuottanut tulosta pyörähdykset onnistuvat molempiin suuntiin. Tomaksen Tais äiti tulisi mielellään tänne lämpimään jo kylmenevästä suomesta, mutta ensin pitäsi saada Tomakselle passi.

Ankkuripaikan auringonlasku oli telakalla olon jälkeen rauhoittavaa katseltavaa, kunnes yöllä alkoi tuuli vinkumaan ja svelli keinutteli venettä sen verran, että nukkumisesta ei tullut mitään. Ankkuri piti kuitenkin hyvin.

La Laguna on tenerifan entinen pääkaupunki ja unescon suojelukohde. Sinne pääsee raitiovaunulla täältä, ihmeteltiin vanhan kaupungin upeita taloja ja leiveitä katuja.

Puerto de la Crutzissa Poseidon oli rantautunut tupakki tauolle rantaan.
Toivotaan, että on ketjupolttaja ja pysyy näillä rannoilla eikä tule puhaltelemaan meille kovia tuulia Atlantille !

8.10. - 22.10.13 Puerto Colon - La Comera

Vene oli telakalla neljä päivää ja meidän piti asua hotellissa, koska telakka alueella ei saanut yöpyä.  Ensimmäinen aamu tuntui ruhtinaalliselta runsaine aamupaloineen ja kerran yritettiin viettää aikaa altaalla, mutta sen verran veneretkeläisiä ollaan, että ei viihdytty. Joka aamu mentiin veneelle tarkistamaan kuinka työ sujui, ainoastaan sunnuntaina eivät pojat ahkeroineet ja me tehtiin bussiretki Teidelle.
Telakkaelämän jälkeen siirryttiin Kanarian toiseksi pienimmälle saarelle La Comeralle ja täällä tavattiin ensimmäistä kertaa suomalaisvene s/y Katariina. Sinikan ja Ilkan kanssa ajeltiin saari ympäri ja maisemat oli hulppeat, mitä ylemmäksi mentiin sitä vihreämpää oli ja ymmärsi tuon Teidenkin korkeuden täältä katsottuna ihan eri tavalla.
S/Y Katariinalla on mainiot blogisivut ja minusta oli parasta tavata toinenkin "mummo", joka oli lähtenyt merelle.
Nyt taas odotellaan, keulapotkurin tiiviste oli jotenkin vaurioitunut asennuksessa ja tihkuu vettä, uudet tiivisteet tulossa norjasta ja niiden asennukseen pitää palata Coloniin ja vene taas ylös.  Siitä kun selvitään, niin siirrytään Gran Canarialle huoltamaan vesikonetta ja sieltä sitten takaisin Santa Cruziin vaihtamaan ison nostimen pylpyröitä ja etsimään puomijarrua.
Ylitykseen on enää vajaa kuukausi aikaa ja alkaa jännittää saadaanko kaikki kuntoon ja kyllä muutenkin alkaa jännittää...
Mummouutisia; Topi oli sanonut lähtevänsä lentokoneella hoploppiin ja kyytiin olisi päässyt Anne ja Erja mummo.  Touko on oppinut puollustautumaan puremalla isoaveljeä. Tomas taas treenaa kääntymistä selältä mahalleen.

Nostovara oli vähissä, puomin yläpuolelle jäi 5 cm ja kölin alle 10 cm, mutta kaikki meni hienosti.

Teide

ja Columpuksen muna La Comeralla